Rahapelaamisen kokonaismäärä Suomessa on vähentynyt, mutta rahankäyttö ei ole pienentynyt samassa suhteessa. Vuonna 2023 noin 70 % suomalaisista kertoi osallistuneensa rahapelaamiseen viimeisen vuoden aikana, kun vastaava osuus oli vuonna 2019 noin 78 %. casino on osa tätä muuttuvaa toimintaympäristöä erityisesti digitaalisten palveluiden kautta, mutta game ei yksin selitä kulutuksen jakautumista. Huomionarvoista on se, että vain noin 2,2 % pelaajista vastasi peräti 50 %:sta kaikesta rahapelaamiseen käytetystä kulutuksesta.

Tämä keskittyminen kertoo siitä, miksi pelkkä osallistumisaste ei riitä kuvaamaan rahapelaamisen taloudellisia vaikutuksia. Jos suurin osa pelaajista käyttää pieniä summia satunnaisesti ja pieni vähemmistö käyttää huomattavasti enemmän, väestön keskimääräinen kulutus voi antaa liian tasaisen kuvan todellisuudesta. Suomessa vuonna 2023 noin 54 000 ihmisen arvioitiin muodostavan ryhmän, joka vastasi puolesta kokonaiskulutuksesta. Asiantuntijoiden mukaan juuri kulutuksen polarisoituminen on yksi keskeisistä tekijöistä, kun rahapelaamisen taloudellisia haittoja arvioidaan.

Käyttäjien keskusteluissa sama ilmiö näkyy erilaisina suhtautumistapoina rahankäyttöön. Redditissä osa käyttäjistä kertoo asettavansa etukäteen kuukausittaisen budjetin ja pitävänsä pieniä tappioita viihdemenoina. Toiset käyttäjät kuvaavat tilanteita, joissa tappioiden jälkeen syntyy halu yrittää saada menetetty raha nopeasti takaisin. Sosiaalisen median kommentit ovat luonteeltaan subjektiivisia, mutta niiden toistuvat teemat vastaavat asiantuntijoiden kuvaamaa käyttäytymistä: ongelma ei välttämättä ole yksittäinen suuri päätös, vaan toistuva kulutuksen kasvu tilanteessa, jossa aikaisempia menetyksiä pyritään korjaamaan uusilla panoksilla.

Taloudellisen riskin arvioinnissa tärkeää on siksi seurata kokonaiskulutusta eikä vain yksittäisiä tapahtumia. Jos esimerkiksi 100 euron kuukausibudjetti muuttuu vähitellen 150 euroksi ja myöhemmin 250 euroksi, muutos on merkittävä, vaikka yksittäiset maksut näyttäisivät pieniltä. Suomessa noin 4,2 % vastaajista kuului vuonna 2023 kohtalaisen riskin tai ongelmallisen rahapelaamisen ryhmään. Asiantuntijoiden näkökulmasta kulutuksen keskittyminen osoittaa, että ennalta asetetut rajat, kulutusseuranta ja mahdollisuus pitää taukoja ovat käytännöllisiä keinoja tunnistaa riskin kasvu ajoissa.